1044 osumaa
Lievässä koronainfektiossa rytmihäiriöt näyttävät olevan varsin harvinaisia.
Varhainen antibioottihoito vaikuttaa myöhempään kasvuun etenkin pojilla.
Ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus.
Lihavan ihmisen aineenvaihduntasairauksien riskin voi määrittää yksinkertaisesti selvittämällä elintavat.
Suositus julkaistiin Pohjolan Lääkäripäivien tiedotustilaisuudessa.
Lomalla on palauttava vaikutus DNA:n muutoksiin.
Vahva odotus rokotteiden takaamasta pandemian päätöksestä on saanut lykkäämään tilanteen käsittelyä.
Aikaisempia suosituksia kevyempi antitromboottinen lääkitys riittää jatkohoidossa suurelle osalla potilaista.
Koronatestien määrä selittää kuolleisuuslukuja. – Suomi on testannut yllättävän vähän, tutkimusprofessori Markku Peltonen sanoo.
Kanadalaisten vetämässä tutkimuksessa kolkisiini kotihoitoisilla koronapotilailla vähensi sairaalahoitoja viidenneksellä.
Nosebo-oireet ovat potilaalle todellisia, eikä niitä voi luotettavasti tunnistaa.
GeneRISK-tutkimuksessa selvitetään nyt myös koronaviruksen vasta-aineiden yleisyyttä ja taudin sairastaneiden oirekuvaan liittyviä tekijöitä.
Pitkittäisliikkeen liikehäiriöt ovat yhteydessä valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin, perinteisiin valtimotaudin riskitekijöihin ja metaboliseen oireyhtymään.
Oireilun pitkittyminen on yleistä etenkin sairaalahoidossa olleilla.
Kylmään säähän liittyvä oireilu lisäsi sairastavuutta ja kuolleisuutta terveillä ihmisillä, osoittaa Oulun yliopistossa tehty tutkimus.
Muistia ja tiedonkäsittelytaitoja vanhuudessa ennustavat myös keski-iässä mitatut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.
Yhä useampi ihminen on alkanut kiistää tieteellisen tiedon ja asiantuntijoiden luotettavuuden.
Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden huolellinen hoito on tässä potilasryhmässä tarpeen.
Mitä useampi sairaalahoitoon johtava pahenemisvaihe, sitä suurempi kuoleman riski.
Hyödyntäminen on tärkeää diagnostiikassa, hoidossa, kuntoutuksessa ja tutkimuksessa.
Epäterveellisten elintapojen muutosta voi tukea menetelmillä, jotka on todettu vaikuttaviksi.
Epidemiologiassa varttiin on tullut uusi sävy, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Ympäristövastaavat kehittävät yksiköissään kestävämpiä vaihtoehtoja.
Lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu usein aikuisikään.
Monikansalliseen tutkimukseen otettiin yli 8 000 potilasta.
Algoritmi voi tunnistaa stetoskoopin ääniä ihmiskorvaa tarkemmin. Nyt menetelmää tutkitaan myös COVID-19-potilaiden seurannassa.
Optimaalinen lääkehoito yhdistettynä sydänterveyttä edistäviin elämäntapoihin on yleensä paras hoito.
Työterveyslaitos tutkii kuumassa työskentelyn vaikutuksia muun muassa sairaalassa.
Ennaltaehkäisevät toimet tulee aloittaa jo ennen aivojen merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
Suojaava vaikutus jatkuu jopa 10-20 vuoden ajan lääkkeen käytön jälkeen.
