2357 osumaa
Viidessä maanosassa työskentelevät suomalaislääkärit kertovat, miten korona vaikuttaa arkityöhön.
Taysiin ei ole toistaiseksi tullut koronapositiivisten synnyttäjien huippua, jota pelättiin.
Alzheimerin tautiin on pitkään kaivattu uusia toimivia lääkkeitä.
Terveydenhuollon viivästykset ja keskeytykset lisäävät tautien leviämisen riskiä.
90 vuotta täyttävä arkkiatri puolustaa syntymäpäivähaastattelussa perusterveydenhuoltoa, tutkimusta ? ja, kuten usein ennenkin, heikoimpia.
Euroopan lääkevirasto aloitti arvion vakavan COVID-19-taudin saaneiden aikuisten sairaalahoidossa.
Lapissa liki kaikki koronatestaus perustuu antigeenitesteihin, mutta Etelä-Suomessa niihin ei luoteta.
Systemaattinen Cochrane-katsaus ei pystynyt todentamaan tehoa koronaan hoidossa eikä ehkäisyssä.
Biomarkkerit ennustavat taudin kehittymistä jo 20 vuotta ennen diagnoosia.
Nopeutetussa hyväksynnässä laiminlyöntejä - jatkotutkimuksia jää tekemättä.
Muutos koskee myös altistuneita sote-alan työntekijöitä.
Australialaiset tutkijat selvittivät painonnousun merkitystä tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
Uusien tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei ohitusleikkauksella ole merkittävää vaikutusta muistihäiriöihin.
Hoivakotien asukkaiden kuolleisuus koronaan on 30?40 prosenttia.
Rajoitustoimet todennäköisesti nostivat lapsiperheiden hoitoon hakeutumisen kynnystä.
Kortisonia annetaan koronapotilaille Suomessa myöhemmin ja sieni-infektioita esiintyy vähemmän.
Varhain aloitettu tehokas reumalääkitys on avainasemassa taudin remission saavuttamisessa.
Neliraajahalvaantunut mies pystyi tuottamaan tekstiä päähän asennettavien anturien avulla.
Kynnys kaihileikkausarvioon lähettämiseen voi olla korkeampi Alzheimerin tautia sairastavien kohdalla, arvioivat tutkijat.
Koronarokotteet ja niistä saatava suojateho puhuttavat.
PXR-reseptorin aktivoituminen lisää kolesterolin tuotantoa.
Sekä pulssiaaltojen etenemisnopeus että niiden suunta eroavat Alzheimer-potilailla, havaitsivat Oulun yliopiston tutkijat.
HUS:ssa tehty tutkimus tukee australialaisstutkimusta, mutta johtopäätösten aika on myöhemmin.
Etenkin vanhemmat lapset kärsivät enemmän perheen stressistä.
Tutkijat tunnistivat influenssaviruksen peptidejä, jotka muistuttavat kehon omien proteiinien ainesosia ja voivat aiheuttaa immuunireaktion ihmisen omia soluja vastaan.
Tasokkaille satunnaistetuille tutkimuksille on tarve.
Tiukat rajoitukset saivat tartunnat laskuun, mutta sairaaloissa ollaan varuillaan. Teho-osastot ovat edelleen kuormittuneita.
Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.
Pelisääntöjen pitäisi olla etukäteen selviä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista.
